sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rv 24+0 & olotilan päivitystä

Tänään tuli täyteen rv 24+0 eli alkoi 25. raskausviikko.
Vauvan paino n. 650g ja pituus n. 29cm.

Tämä päivä on mennyt niin kovassa lennossa koko ajan, että unohdin ihan kokonaan viikon vaihtuvan! Nyt pääsin istahtamaan tähän koneelle ja rauhassa lukemaan, että mitä tulevalla viikolla vauvan kehityksessä tapahtuu; silmät ovat täysin kehittyneet, luuranko alkaa jäykistyä, kädet ovat täysin toimintakykyiset, jne.
Sitten siirryin lukemaan "mitä minulle tapahtuu" tällä viikolla ja todellisuus iski päin kasvoja. Kolmas raskauskolmannes alkaa. Siis viimeinen! Mihin tämä aika on mennyt? 16 viikkoa jäljellä laskettuun aikaan. Kohta pieni on jo täällä<3

Eilen sain selkäni oikein kunnolla jumiin kun makasin sohvalla ja tein jonkun äkkiliikkeen siitä ylös. Olo oli kuin puujumalalla, jokainen liike sattui eikä ollut hyvä selkä suorana eikä sitten hieman mutkallakaan. Kävelin kuin mikäkin pölkkypötkö ja aina välillä meinasi pari ärräpäätäkin päästä. Tänä aamuna oli vielä hieman jumitusta heti kun nousi sängystä ylös, mutta päivän mittaan on kyllä selkä vetreytynyt ja olo on taas ihan hyvä. Täytyykin siis jättää nuo kung fu -liikkeet pois seuraavaksi muutamaksi kuukaudeksi. Muuten ei ole pahasti ollut tuota iskias kipua enää, jotain ihan pientä silloin tällöin. Tosin tilalle on tullut jatkuva vessahätä. Vauva painaa suoraan tuohon rakon päälle selvästi. Välillä tulee myös semmoisia ihme muljahduksen tuntuja alavatsassa. Ne ei ole kipeitä, mutta tuntuu kuitenkin niin, että täytyy korjailla asentoa mukavampaan.

Vauva liikkuu jo todella paljon selvemmin ja useammin. Joka ikinen päivä tuntee selviä liikkeitä ja voimakkaammin. Eniten vauva liikkuu ihan aamulla n. 5-7 aikaan (havahdun aina hereille kun Miika tekee aamutoimia ennen töihin lähtöä) ja illalla kun pääsen itse rauhoittumaan sohvalle. Pitkin päivää on myös reivit aina välillä menossa, mutta en kesken muiden juttujen niin jää niitä tutkailemaan.
Liikkeet tuntuu myös välillä vatsan päältä, joskus selvästi ja joskus tunnen ne vain itse.
Vatsani kasvaa hissukseen (suurin pyrähdys tähän mennessä takana jo) ja raskausarvilta onneksi vielä toistaiseksi säästytty. Ostin heti alkuraskaudesta rasvan, jota olen joka ilta levittänyt vatsalle ja kylkiin. Tiedä sitten sekö auttanut arvilta säästymään vai miten, mutta hyvä näin.
Napakorun joudun ainakin hetkellisesti ottamaan pois (kunnes saan tilattua semmoisen raskausaikaan tarkoitetun) sillä se alkoi olla vähän tulehtuneen näköinen yläpuolelta. Nyt olen huuhdellut päivittäin lävistysreikää ja välillä aina testaan, että menee vielä koru läpi.
Kasvojeni ihoon raskaus on vaikuttanut. Minulle on tullut aika paljon pientä nyppyä/finniä sekä punoitusta. Tuntuu myös, että iho ja hiukset rasvoittuu nopeasti.

Väsymystä on enemmän ja se saattaa iskeä ihan yhtäkkiä. Olen syönyt niitä rautatabletteja, mutta aina välillä unohdan ottaa ne, joten en tiedä kuinka paljon niistäkään on ollut hyötyä :D En kuitenkaan ota päikkäreitä päivisin tai vastaavaa, vielä jaksaa mennä samoilla silmillä koko päivän. En muutenkaan ole mikään päiväuni-ihminen, mielestäni se sekoittaa koko rytmin ihan täysin.
Olen iloinen siitä, että pystyn menemään ja liikkumaan ja näkemään ihmisiä ihan normaalisti. Ei ole niin suuria selkäongelmia, huonovointisuutta tai muutakaan joka menemiset estäisi tai pakottaisi sängyn pohjalle. Saatan olla välillä vähän poissaoleva tai unohdella asioita (tiedostan sen itsekin), mutta se on täysin tahatonta.

Tällä viikolla tuli päätökset tukiasioista ja olen niihin erittäin tyytyväinen. Myös äitiyspakkauksesta tuli ilmoitus, että se on hyväksytty ja parin viikon sisällä pitäisi olla toimitus. Jee !
Odottelemme myös kutsua synnytysvalmennukseen. En tiedä yhtään milloin sen ajankohta pitäisi olla, mutta viime ultrassa sanoivat, että tulee sitten kotiin kirjettä. Seuraavan neuvolan yhteydessä pitäisi saada tietää myös perhevalmennuksen ajankohta. Tämä tuntuu ihan joltain loppukiriltä. Sitä se kai silti onkin :D
Alkaa tuntua vähän siltä, että extra ultra jää nyt välistä ja samoin vauvan sukupuolen selvittäminen etukäteen. Onhan tässä vielä aikaa, mutta toisaalta eihän tässä loppupeleissä enää pitkään pötkitä yhtenä kappaleena.

Nyt alkaa uni painaa niin paljon, että pakko lopettaa vastaan taistelu.
Hyvää yötä!

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Rv 21+6 Neuvola

Tänään aamulla klo 9:15 oli neuvola. Minulla on käynyt hyvä tuuri hoitajan kanssa, hän on äärimmäisen mukava nainen. Aina iloinen, kyselee kiinnostuneena vointia ja vastaa kaikkiin kysymyksiini huolellisesti jne.

Käynti alkoi taas kuulumisilla ja yleistä vointia ja jaksamista läpi käyden. Puhuttiin hieman ultrasta ja siitä miten vauva ei suostunut vilauttamaan jalkoväliin. Näytin hoitajalle kuvaa ensimmäisestä ultrasta, jossa näkyi vauvan haaroväliin ja kysyin hänen mielipidettään. Eihän hän voinut tietenkään sanoa kumpi tulossa vaikka sanoikin, että vähän poitsulta näyttäisi. Tuossa vaiheessa kun on niin vaikeaa sanoa, kumpi on kyseessä.
Sitten olikin aika astua vaa'alle... joka kerta punnituksessa mulle tulee vaan ahdistavampi ja ahdistavampi olo. Tiedän, että sitä painoa kuuluu tulla, mutta jotenkin tämä tahti on liian nopea omasta mielestäni. Joo, nyt on varmasti myös omista tavoista ollut kiinni tämä lähiaikojen painonnousu. Täytyykin taas mennä salille pitkästä aikaa ja vähän katsoa mitä sinne suuhun laittaa. Eli siis raskauden aikana paino on noussut yhteensä 4,5kg. Hävettää.
Verenpaine oli hyvä. Hemoglobiini oli laskenut ja hieman alhainen, joten rautatabletti -linjalla jatketaan eteenpäin. Ei siis ihme, että olen ollut väsyneempi. Ensimmäistä kertaa mitattiin myös kohdunpohjan korkeus (sf-mitta), joka oli 20cm. Vauvalta kuunneltiin syke, joka oli hyvä - 150.
Otin puheeksi selkäkivut, joista aiemmassa postauksessa kerroinkin ja kyse on juurikin iskiaksesta. Ohjeiksi tuli venytellä ja jumpata, välillä voi vähän hieroakin kipeää kohtaa.
Yleisesti ottaen kaikki hyvin jälleen ja seuraava aika varattiin huhtikuulle 16. pv.

Sain neuvolasta raskaustodistuksen, jonka kanssa haetaan äitiysrahaa ja -avustusta (meidän tapauksessa pakkausta). Tein avustushakemuksen netissä, mutta raha-asioihin liittyen on selvitettävää, joten sen haku siirtyy ensi viikolle. Täytyy ensin soittaa Kelaan ja kysyä vähän neuvoa. Kela-asioiden jälkeen hoidan veroasiat. Niistäkin täytyy soittaa suoraan verotoimistoon ja vähän kysellä apua.

Eilen illalla muuten Miika tunsi ensimmäistä kertaa potkun läpi vatsan päältä ! Ilme oli hyvin hämmentynyt.
Todella paljon vauva liikkuu jo. Välillä sillä on aika pitkäkin potkutunti ja joskus vain ilmoittaa, että täällä kaikki ok. Liikkeitä tuntuu myös selkeästi eri "voimakkuuksilla".
Nyt osaan jo nauttia vauvan liikkeistä. Vaikka se on aina yhtä jännittävän tuntuista, niin jotenkin niihin on jo tottunut. Enemmän huolestun jos vatsassa on pidemmän aikaa hiljaiseloa.

Löysin aivan ihanan kuvan netistä tänään
<3
Neuvolan jälkeen kävin kampaajalla hemmoteltavana. Käyn aina entisen työkaverini asiakkaana laitattamassa kuontalon kuntoon. Jälleen kerran olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen ! Valitettavasti kuvaa en ole kerennyt ottamaan, mutta yritän saada lähipäivinä tänne kuvan.
Hyvää viikonloppua kaikille !

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Vatsa mistä ilmestyit?

Raskausviikko 22. Tarkemmin sanottuna rv 21+2.
Oma paino n. +3kg.
Vauvan koko n. 26cm ja n. 400g.

Mulla on ollut ristiriitaisia tunteita omaa kasvavaa vatsaa kohtaan. Olen odottanut, että milloin sen oikein näkyy, olen yllättynyt hitaasta kasvutahdista, olen todennut miten näytän vain lihoneelta, olen todennut miten se on sittenkin selkeä vauvavatsa, olen ollut innoissani siitä, olen yrittänyt peittää sitä...lista on loputon. En tiedä missä vaiheessa tämä tapahtui, yhdessä yössä varmaan, mutta vatsani on ihan valtava. Sitä ei todellakaan enää peitetä ja nyt voin jo sanoa, että näytän raskaana olevalta.
Lauantaina kun olimme Hämeenlinnassa tuli hauska tilanne vastaan, kun yritimme kaikki viisi naista ahtautua pienehköön hissiin ja yksi ystäväni tokaisi, että vatsat sisään. Naurahtaen sanoin, että tätä ei oikein enää saa vedettyä sisään :D
Jotta tämä "suuri shokkini" selventyisi, niin tässä kuva joka on otettu eilen:
Rv 21+1
Eihän tuo ole siis mitään verrattuna siihen, mitä se tulee olemaan, mutta tällä hetkellä tuntuu suurelta.
Olen huomannut myös, että vatsa kasvaa kokoajan ylempää ja ylempää ja vyötäröni on aika lailla kadonnut.

Ennen raskauttani minulla oli pieni kuntokuuri ja pudotin hieman painoa. Tammikuusta 2014 - n. elokuuhun olin saanut tiputettua 11kg. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että onnistuin pudottamaan painoni itseäni tyydyttävään lukuun ennen raskautta, niin ehkä lopullinen kilomäärä kesällä ei ole niin suuri. Tästäkin kuitenkin on ristiriitaisia tuntemuksia. Juuri kun olen saanut kiloja pois, tulevat ne takaisin ja vatsa myös. Totta kai tämä kuuluu asiaan ja tiedän sen oikein hyvin, mutta välillä vain ajatukset seikkailee ja heittelee laidasta laitaan. Eikä tähän auta se, että tietää oman kasvavan vatsan olevan monien silmäparien tarkkailun alla. Ihmiset kommentoivat (toisaalta miksi ei) ihan suoraan jos vatsani on kasvanut tai näkyy selkeästi ym. Eikä siinä ole mitään pahaa, sehän kasvaa vauvan vuoksi ja hyvä onkin että kasvaa. Miksiköhän ihmiset kommentoivat vatsan kasvua ? Eihän kukaan muutenkaan toisten koosta huomauttele. Varsinkaan jos joku on saanut muutaman lisäkilon. Kyllä sitä itse tiedostaa minkä kokoinen oma vatsa on ja kuinka selkeästi se näkyy tai ei näy.
No joo, nämä tunteet vaihtelee päivittäin. Välillä on kiva jos ihmiset kommentoivat jotain ja välillä tekisi vain mieli sanoa, että kyllä mä itse tiedän miltä näytän. Ehkä nämä ailahtelevat tunteet on ihan sallittuja. Harvoin sitä kuitenkaan paisuu tällaista tahtia.
En tykkää myöskään "valittaa" näistä tuntemuksista kenellekään (paitsi Miikalle välillä, voi raukkaa), joten blogi toimii omanlaisena päiväkirjana ja hyvältä keinolta purkaa niitä omia tuntemuksia.

Vointi noin muuten on loistava, edelleen. Selkäkipua silloin tällöin, ei kuitenkaan estä tekemästä asioita. Väsymystä hieman normaalia enemmän, en kuitenkaan anna sen vaikuttaa.
Salilla olen käynyt luvattoman vähän lähiaikoina, pitäisi ottaa taas itseä niskasta kiinni sen suhteen.
Perjantaina on neuvola ja sen jälkeen pääsen taas pitkästä aikaa kampaajalle !

Tämä nyt oli hieman ehkä negatiivisen sävyinen postaus, mutta ei kaikki olekaan aina ihan ruusuilla tanssimista.

Kuitenkin mukavaa alkavaa viikkoa kaikille !